Villa Kellis

Kauluspaita

2010-09-18T03:09:00.000-07:00

Back to basics. Tuntuu tämäkin luonnistuvan. Ompelin paitapuseron omilla mitoilla ja se on tyköistuva.

Joku hyvä haltijakummi tai hammaskeiju tai saunatonttu voisi käydä lahjoittamassa uuden silitysraudan ensi yön aikana. Tai joku voisi kertoa taikakonstin, millä ruskean silitysraudan pohjan saa taas oman värisekseen. Ja miten sen sisukset saa putsattua niin, ettei se räkisi epämääräisen väristä vettä valkoiselle kauluspaidalle ja pilaa sitä!!

*muoks* vesi-soodamössö ei tehnyt raudan pohjalle yhtään mitään.

Vekkari

2010-09-16T08:24:00.000-07:00

Opiskelin 2001-2004 Ilmajoella ompelija-artesaaniksi. Tykkäsin jo siihen aikaan vekkihameista ja pyysin opettajaltani yksityisopetuksessa sellaisen kaavoittamisen opettamista. Ompelin silloin vuonna 2004 hameen, mikä on ollut aika kovassakin käytössä. Laihduin tämän jälkeen kuitenkin sen verran paljon, ettei hame ole pysynyt päälläni, ennen kuin nyt taas. Päätin verestää muistoja ja samalla tuoda kaikkien muidenkin saataville tämän saman mallin ja tämän siis olen ommellut tänään. Vanha hame ei tosiaan enää tipu päältä, huvituksekseni huomasin, että mitat ovat tällä hetkellä sentilleen samat, kuin silloin 6 vuotta sitten. Ei tarvinnut tehdä siis uusia laskelmia vanhaan kaavaan (joka on aikoinaan siis piirretty A4-kartongille).

Kuvan pusero on Image wearin mallistosta vuodelta 2008.

Muokattua ja uutta

2010-09-06T10:54:00.000-07:00

Anteeksi nyt vaan kovasti kun olen tyttö ja tykkään pinkistä! Uskon kyllä, että moni muukin tykkää :). Päläpussi tässä siis uudella väriyhdistelmällä. Beige kangas täytyy laittaa uudelleen hankintalistalle, tämä kyseinen materiaali jäi ärsyttävän muhkuraiseksi, eikä miellytä omaa silmää 100%:sti. En aio jatkossa käyttää pääpainoisesti sitä magneettikiinnitystä, mistä olen kirjoittanut aiemmin. Se sulkee kyllä pussin suun, mutta ylösalaisin käännettynä puhelin (tms.) tippuu niin, kuin mitään kiinnikettä ei olisikaan. Todennäköisesti jätän molemmat optiot auki ja juuri Sinä voit tilatessasi kertoa haluatko hyvin pitävän nepparin vai puhelimen näyttöä naarmuttamattoman magneetin pussin suuhun.

Angstikausi taas iski päälle ja piti saada pääkallot korviin.

Ostin ompelukonekaupasta Ultra Solvy-kalvoa, eli varsin vahvaa muovikalvoa, mikä liukenee veteen. Tämä mahdollistaa ihan minkä tahansa yhtenäisen kuvion kirjomisen kalvolle ja lopuksi vedellä huuhtelun jälkeen pelkästään taideteos jää jäljelle. Näitä pystyy tehdä esimerkiksi kustomoituna juuri omalla kuviolla; käyttöä keksisin heti paljon muutakin , kuin korvikset.

Nämä taisi olla mulle arkikäyttöön vähän turhan näyttävät, joten päädyin ostamaan JC:stä 2 euron pienet metalliset kallot :).

*hox* vanhan blogin lukijat, mun tukka on jo näin pitkä! :D

Uudempi logo

2010-09-03T12:05:00.000-07:00

Viralliset nettisivuni/nettikauppani ovat tulollaan parhaillaan osoitteeseen www.kellis.fi. Sivut eivät tällä hetkellä todellakaan ole lopullisen näköisenä, vaan saavat lopullisen ilmeensä toivon mukaan seuraavan viikon kuluessa. Olin aiemmassa postauksessa esitellyt itse DrawPlussalla piirtämäni logon, mutta nyttemmin, graafikkofirman päästessä puikkoihin, on oma sähellykseni vaipumassa unholaan ja tulen todennäköisesti jatkossa käyttämään vain tällä tyylitellyllä fontilla kirjoitettua nimeä yritykseni logona.

myPussi

2010-09-03T08:55:00.000-07:00

Tuotekehitys kehittyy. Varmaankaan kenelläkään ei tule mieleen, mistä tämän pussin kuviointi on saanut innoituksensa, avitan sen verran, että kerron kyseessä olevan suurehko kansainvälinen elektroniikkavalmistaja, jolta röyhkeästi varastin idean. Nimivaihtoehtoja oli muitakin mielessä, mm. kokonaan suomentaminen, eli mäPuhelin/minäPuhelin tai mäPussi/minäPussi. Ei tainnut toimia oikein hyvin.

Toteutin tehtävän etsiä niitä magneetteja ja löysinkin helposti askartelukaupasta. Tässä olen käyttänyt magneettia siis kankaan sisällä pussin suussa sulkijana.

Mortal Kombattia

2010-08-29T03:58:00.001-07:00

Sain idean tuttavaltani yhdistää klassikkopelin, Mortal kombatin tunnisteet kuvaan, missä jo valmiiksi eri maailmat taistelee keskenään. Aika nerokas ajatus mielestäni. Tämä kuva vaatisi jotain hiomista vielä, ehkä mustan taustan ennemmin. Jatkojalostan tämän kuvan todennäköisesti laukuksi; kuva sopisi mielestäni hyvin myös esimerkiksi t-paidan etumukseen.

Toim.huom.: Saamani palautteen mukaan tämä ei olisi mitenkään realistinen tilanne itse pelissä. Jos Akulla olisi jäljellä noin vähän energiaa, starttipillin soidessa näytöllä kuuluisi lukea "Finish him!". Häpeän ja kadun suuresti tekemääni virhettä :).

Kirjomuksia

2010-08-28T08:24:00.000-07:00

Noh, tämän kuvan ei pitänyt tulla päällimäiseksi, mutta en vielä hallitse näitä bloggerin kuvanlisäyskikkoja, olkoon nyt sitten näin.

Sain ompelukoneen jo muutama viikko sitten, mutta kirjontaohjelma, mikä vapauttaa käyttämään mitä tahansa kuvaa kirjontakuvana saapui vasta toissapäivänä. Tapani mukaan päädyin aloittamaan opettelun vaikeimmasta mahdollisesta, eli valokuvasta ja vieläpä elukasta. En ole lopputulokseen kovin tyytyväinen, lähinnä värien osalta. Ohjelma kyllä valitsi paremmin toisiinsa sointuvat värit, mutta käytti (mielestäni) omituisia vaaleanpunaisia ja mintunvihreitä, enkä suostunut käyttämään suositeltuja. Olisi pitänyt uskoa vaan. Kone ruksutti kuvaa kolme tuntia, kuva on noin postikortin kokoinen.

Tämän tein äsken, kun olin jo lähes kiukustunut ja tuskastunut siihen, ettei kaikki toimi tai onnistu HETI kuin ammattilaiselta konsanaan. Yritin jo eilen illalla kirjoa tätä kuvaa vanhaan punaiseen t-paitaani, mutta päädyin saamaan paitaan vain reiän. Jotain opittavaa siinäkin. Todella venyvään kankaaseen täytynee jatkossa liimata taakse paksu tukikangas pois revittävän sijasta. Tiedostan asian, että valitettavasti aku- tai repelaukkuja tai -pusseja ei voi tekijänoikeuksiin vedoten juurikaan myydä eteenpäin. Harmi. Tykkään kuvasta paljonkin.

Plaapussi syntyi päläpussin pikkusiskoksi. Ei ehkä ihan isosiskonsa veroinen mielenkiintoisuudessa, mutta tykkään kuitenkin tästäkin. Kankaana on käytetty jotain Eurokankaan poistoalennuksessa ollutta verhoilukangasta, eli on aika jäykkää materiaalia. Neppari jälleen kiinnittämässä. Ensi viikon tehtäväksi otan etsiä kaupasta pieniä magneetin paloja, mitkä voisi ommella kankaan sisälle pussin suuhun. Näin kiinnitysmekanismi ei vahingossakaan naarmuta esimerkiksi puhelimen näyttöä.

Päläpussi!

2010-08-17T07:15:00.000-07:00

Oli missio suunnitella ja valmistaa joku pieni, suhteellisen halpa ja nopeatekoinen tuote. Kännykkäpussi tuli ensimmäisenä mieleen. Nopeatekoiseksi tätä ei voine kehua, kone ruksutti kirjottuja tekstejä 1,5h! Olen itse asiassa tästä aika ylpeä.

Pussukka kiinnittyy nepparilla ja vuorikangas on tuota samaa mustaa villakangasta.

Uutta pukkaa

2010-08-14T08:03:00.000-07:00

Sain ompelukoneen jo keskiviikkona ja innosta pinkeänä lähdinkin hakemaan sitä heti kun puhelu tuli.Valtaisien, ehkä jopa hieman yliampuvien kirosanaryöppyjen saattelemana sain kaikki osat siitä jopa toimimaan viimein torstai-iltana. Kirjontalaite on erillinen osa, mikä liitetään johdoilla ompelukoneeseen sekä läppäriin. Ohjelma mikä piti asentaa tietokoneelle oli sen verran vanha, ettei suostunut tuntemaan Windows 7:ää. Netistä löytyi ajureita kyllä, mutta ei vaan mennyt mikään niin kuin ohjeissa sanottiin. No, onnistuipa lopulta.

Ensimmäinen työ, minkä tein tuikulla koneella on tämä laukku. Olin saanut ehdotuksia, että tekisin vetoketjulla suljettavia laukkuja, mikä on omastakin mielestä aika järkevä suljentamekanismi. Kirjoin koneella laukun molemmille puolille alanurkkaan tribaalikuvion ja käytin samaa tribaalia kutistettuna kantohihnojen kiinnityskohdissa. Vetskari on laukussa epäsymmetrisessä paikassa ihan tarkoituksella ;). Sisällä on vuorikankaana samaa kirkkaan väristä kukkakangasta, mitä olin käyttänyt aiemminkin mustan laukun koristeena. Vetoketjutaskuja on ulkopuolella takana ja sisällä toisella seinämällä. Lisäksi sisällä yksi avotasku ja jälleen nauha+lukko, mihin avainnipun esimerkiksi saa kiinni.

Muistakaa (tai tietäkää ainakin tästä eteenpäin), että kaikki aikaansaannokseni, mitkä ei ole mennyt suoraan jollekin asiakkaalle, ovat myytävänä! Nettisivujani odotellessa, ottakaa rohkeasti yhteyttä sähköpostitse, jos ihastutte erityisesti johonkin malliin.

Alla kuva iki-ikiomasta työpisteestäni, mihin kuuluu ompelukone, saumuri ja magneettitaulu/kello, johon voin kerätä tärkeän näköisiä papereita uskottavuutta tuomaan.

Ja kuten mainitsin viime kerralla, olen perustanut toiminimen, Kellis. Piirtelin yksi ilta viikolla DrawPlussalla logoa ja tällainen tuli. Kertokaa tykkäättekö!

Pistin firman pystyyn

2010-08-10T08:17:00.000-07:00

Voi jeh, nyt siitä on tullut totta; perustin oman toiminimen ja kohta nämä kaikki kivat laukut ja mekot voivat olla juuri sinun! Y-tunnus jo löytyy, mutta nimeä ei ole vielä ehditty rekisteröimään, se todennäköisesti tapahtuu tällä viikolla. Ja mikäs muukaan se olisi nimeltään, kuin Kellis. Voit käydä katsomassa keskeneräisiä virallisia sivuja/nettikauppaa osoitteessa www.kellis.fi ja voit myös liittyä facebookissa nimeänsä kantavaan ryhmään.

Toinen odotettava ilon aihe tällä viikolla on parin päivän sisällä saapuva uusi ompelukone! Ai-van mahtavaa. Tilasin eilen Itäkeskuksessa sijaitsevasta ompelukonekaupasta Bernina Aurora 450:n kirjontalaitteella ja vielä kaiken kukkuraksi kirjontaohjelman (joka ei muuten ollut ihan halpa!), jolla voin periaatteessa muuttaa minkä tahanasa .jpg-kuvan kirjontakuvioksi. Uskoisin tämänkin lisäävän tuotteideni tulevaa myyntiä jonkin verran, saahan asiakas pukineensa millä tahansa haluamallaan kuvalla. Ihan varmasti tulen hehkuttamaan ostostani vielä tällä viikolla, kuvien kera.

Olen jatkanut tänään tämänhetkistä ikuisuusprojektiani, isoa läppärilaukkua. Kyllä voi vastustaa! Jos tekeminen ei helpotu yhtään tehokkaammalla koneella loppuviikosta, niin heitän nurkkaan ja kumitan artikkelin pois tuotelistaltani! Materiaalia on kulunut aivan tuhottomasti, josta johtuen laukku painaa varsin rutosti ja on vaikea käsitellä ompelukoneessa. Vanha Brother-koneeni kai muutenkin vetelee jo viimeisiään, eikä vaan yksinkertaisesti suostu käsittelemään paksuja materiaaleja. Työtunnit ja materiaalit yhteenlaskien ja lisäten muut kulut ja verot, laukusta taitaisi tulla niin kallis, ettei sitä ostaisi kukaan. Taidan pysytellä jatkossa hieman pienemmissä ja yksinkertaisemmissa malleissa. Kuvaan tämänkin projektin joskus tulevaisuudessa sen valmistuttua.

Polttarit!

2010-08-01T12:36:00.000-07:00

Vietimme 2 viikkoa sitten ystäväni Marikan polttareita kuumana kesäpäivänä Seinäjoella. Oltiin etukäteen suunnitteluporukalla päättäneet päivän teemaksi 50-luvun; luonnollisesti puettiin juhlakalu kellomekkoon, mutta myös muiden oli mahdollista, ja jopa suotavaa pukeutua ajan henkeen sopivasti. Ompelin alla olevissa kuvissa esiintyvät mekot, Marika vihreässä mekossaan. Allekirjoittanut punaisessani. Myöskin tämä "asiakas" on jälkeenpäin tehnyt selväksi tykkäävänsä uudesta mekostaan aivan kauhian palio. Kivaa tehdä ihmisiä onnelliseksi :D!

Kädessä ei tokikaan ollut olut- tai siiderituoppi. Missiona oli saada myytyä mansikoita kermavaahdolla tai ilman. Pohjakassa, millä marjat ja kerma ostettiin oli kerääntynyt pariskunnan omasta yhteisestä kolikkokiposta, mikä oli jaettu tasan ja diili-henkisesti molempien osapuolten täytyi saada kartutettua omissa polttareissaan omia kassojaan mahdollisimman suureksi :).

Mittatilausmekkosta

2010-08-01T12:25:00.000-07:00

Tein viikonloppureissun Vantaalta Tampereelle. Kävin tekemässä pienet mittamuutokset ystäväni hääpukuun ja vein tekemäni kellomekon samaisen kaverin ystävälle, johon olin tutustunut polttareissa ja joka siellä tilasi mekon itselleen. Olin valinnut mekon ompelupäiväksi historian kuumimman päivän! Nestehukka varmaan oli aika lähellä.. Pienillä muutoksilla mekko istui Outin päälle kuin hansikas ja uusi omistaja tuntui olevan tyytyväinen. Aivan loistavaa mallityöskentelyäkin!

Kiitos Marika ja Outi, oli aivan älyttömän hauska viikonloppu!

Wanted remonttireiska.

2010-07-27T11:25:00.000-07:00

Mitä siitä nyt tulee, kun ex-blondi yrittää yksinään vaihtaa hehkulamppua? No ainakin kahdessa osassa oleva vanha hehkulamppu ja 5 osassa oleva varjostin @_o. Ei pitänyt mennä näin. En mä edes tiennyt, että hehkulampun jalka voi tollei lähteä tuosta irti! Aika siirtyä niihin energiasäästölamppuihin??

Aika säälittävää... Jopa minulta...

Jälkikommentti: Mutta sainpa vaihdettua! Ja vieläpä koottua palapelin takaisin kokoon, ihan ilman apua! *ylpeä Päivi*

Toim.huom.: kyseessä ei ollut se jalkalamppu ja uusi varjostin siihen, vaan ärsyttävä, painava keittiön valaisin, jossa sellainen venyvä "hissi"johto, joka ei pysy ala-asennossaan ilman, että se #%&¤:n piuha on jalkojen välissä ja käsin yritin ruuvata osaset takaisin kiinni. Ja pituutta minulla on kokonaiset 160cm.

Aarteita ja löytöjä!

2010-07-27T10:51:00.000-07:00

Veljeni kävi tulevine morsiamineen (ei monikossa) viikonloppuna kylässä ja pyynnöstäni oli varautunut reissuun käymällä kähveltämässä siskoltani äitin vanhan sovitusnuken. No ei, sulassa sovussa tämän luovutus tapahtui ilmoitusluontoisena asiana puhelimitse, toivon mukaan itselläni tulee lähitulevaisuudessa tuolle enemmän käyttöä ;). Kuten aiemmin jo mainittu, Kellikseltä saattaa löytää toinen toistaan ihmeellisempiä ja upeampia löytöjä! Kuten nyt esimerkiksi tämä nukke. Uuden ovh kaupassa 177€. Happy Paipu is happy!

Sulassa sovussa elävät sisaret ovat onni. Siskoseni oli pakannut sovitusnuken mukaan karkkirasiallisen anoppinsa äidiltä saaneita vanhoja nappeja. Ajatteli jos minulla olisi niille käyttöä. Nam, nam, nam! Mielikuvitusrattaat lähtivät pyörimään!

Ei niin vintagea, mutta löytö kuitenkin! Käytiin kyläilemässä Ikeassa sunnuntaina veljen ja tyttöystävän kanssa. Nuoripari muuttaa kuukauden kuluttua yhteen; ihanaa seurata sivusta uuden kodin perustamista ja sisustamista. Vaikka ristiriitojakin voi olla matkassa :). Mutta ne kuuluu asiaan. Tämä kaunis lampunvarjostiin vanhaan jalkalamppuuni löytyi myymälän poistonurkkauksesta yhdellä eurolla! Sillä hinnalla olisi lähtenyt mukaan rumempikin yksilö. Valitettavasti.

Iltapuhteita

2010-07-22T09:54:00.000-07:00

Iltani ajankuluksi pyöräytin vielä kellohameen. Ja no, tottahan se on, kellohame leventää! Kesäkelit saisi jatkua vielä hetken, että ehtii käyttämään.

Kai nämäkin voi laskea käsitöiksi, vaikka askartelu onkin kai kuvaavampi sana. Fimo-massasta väkerrettyjä örkkimörkkejä.

Kesäkesäkesä

2010-07-22T07:10:00.000-07:00

Huh huh, on muutaman asteen verran liian lämmin tehdä töitä 5 huopakerroksen ja silitysraudan kanssa kaupunkilaisasunnossa. Useita, useita hikikarpaloita hionneena sain tänään tämän aikaan. Jotenkin aika kiva, jos saa kehua itseä. Ja miksei saisi?

Kerrokset on jämäköitetty taas useilla kerroksilla kankaita ja huopaa, joten varmasti pysyy kuosissa. Sisällä on vetskaritasku, avotasku ja lenkki + lukko, mihin avainnipun saa näppärästi kiinni.

Laukkuja, laukkuja, laukkuja!

2010-07-20T10:27:00.000-07:00

Olen suunnitellut pöytälaatikkoon erilaisia käsi-, olka- ja iltalaukkumalleja ja nyt olen päässyt niiden toteuttamisvaiheeseen.

Iltalaukku tässä ensimmäisenä. Koristeena käytin jomman kumman mummon virkkaamaa pitsiliinaa. Pääsipä hyötykäyttöön ja muiden ihasteltavaksi viimeinkin! Laukku on vuoritettu ja tuettu huopakovikkeilla niin, että varmasti pysyy muodossaan käytöstä toiseen. On siis oikeasti jäykkä seinämiltään.

Tätä mallia olin kokeillut jo aikaisemmin vähän huonommalla onnella materiaalin suhteen, mutta tämä näytti toimivan mainiosti. Pidän itse henk.koht. tästä mallista kovasti. Myös tämä laukku on kovitettu monikerroin, ettei ala roikkua suurenkaan tavaramäärän painosta.

Tämä on se kappale, missä materiaalivalinta ei oikein osunut nappiin. Ensinnäkin kovikekangas oli kiinnitettynä lähes kartonkimaista ja toisekseen, päällikangas oli liian ohutta kyseiselle kovikkeelle, joten kaikki pienetkin taitokset ja rypyt näkyy todella selvästi. Antaahan se tosin laukulle tietynlaista "vintage"- tai "army"-henkeä, josta joku voi tykätäkin.

Tämä on koottu Kelliksen vanhan tuvan aarteista: pieni pala jostain jäänyttä dupion-silkkiä, isun (eli isän äidin) virkkaamaa lakanapitsiä ja vuorikankaana peruslakanakangasta. Rivat ostin askarteluliikkeestä.

Kaikki harmaat laukut (paitsi iltalaukku) näyttävät sisäpuoleltaan tällaiselta. Myös vuori on tuota kirkkaan väristä kangasta.

Tervetuloa tiluksilleni!

2010-07-20T09:47:00.000-07:00

Olen jo vuoden ajan blogittanut vuodatuksen puolella, aihe siellä vaan ei ole ollut näin iloinen, kuin itsensä toteuttaminen käsitöiden kautta! Täällä tulen jatkossa kertomaan maalaistytön elämästäni urbaanissa kaupunkiympäristössä sekä esittelemään kätteni töitä, yleensä kankaisessa muodossa.

Sairastin pitkäaikaisesti kuluneen vuoden ajan, huhtikuussa sain terveen paperit. Päätin eräs kaunis päivä, vapaa-aikaa kun on ollut ihan liikaa, että minäpä alan harrastaa fiftarivaatteita. Olen aina niitä ihaillut joten tuumasta toimeen; olen nyt ommellut ihania kellomekkoja neljän kappaleen verran. Lisäksi muita vaatteita, lähinnä mekkoja kuitenkin sekä laukkuja; niistä kuvia myöhemmin.

Ja heti alkuun ei-kellomekko. Olin ihastunut kyseiseen mekkomalliin, mitä on Suomessa saatavilla ainakin Tamperelaisesta burleski-vaatteiden erikoismyymälästä. Rahahanat ovat vaan olleet aika hiljaisella viime aikoina, joten päätin ommella mekkosen itse.

Nämä kolme kellomekkoa on valmistettu keskenään samoilla kaavoilla, ihan minimaalisia muutoksia yläosaan tehden kappalekohtaisesti.

Olen raivannut tänään Vantaalaiskaksioni olohuoneen lattian tyhjäksi, tarkoituksenani ommella lähipäivät hyvinkin ahkerasti. Olen luvannut ommella parille kaverille kuvien mukaiset mekot itselleen. Ah ja niin, ompelinhan hyvälle ystävällenikin vihreän palloisen kellomekon viime lauantaina järjestetyille polttareilleen. Tykkäsi kovasti, vaikka etukäteen vähän mietinkin mahtaako kyseinen tyyli miellyttää jokaisen makua.

Sisarblogiani, joka käsittelee Hodgkinin lymfoomaa voi käydä ihmettelemässä osoitteessa paipu.vuodatus.net