Mortal Kombattia

Sain idean tuttavaltani yhdistää klassikkopelin, Mortal kombatin tunnisteet kuvaan, missä jo valmiiksi eri maailmat taistelee keskenään. Aika nerokas ajatus mielestäni. Tämä kuva vaatisi jotain hiomista vielä, ehkä mustan taustan ennemmin. Jatkojalostan tämän kuvan todennäköisesti laukuksi; kuva sopisi mielestäni hyvin myös esimerkiksi t-paidan etumukseen.

Toim.huom.: Saamani palautteen mukaan tämä ei olisi mitenkään realistinen tilanne itse pelissä. Jos Akulla olisi jäljellä noin vähän energiaa, starttipillin soidessa näytöllä kuuluisi lukea "Finish him!". Häpeän ja kadun suuresti tekemääni virhettä :).

Kirjomuksia

Noh, tämän kuvan ei pitänyt tulla päällimäiseksi, mutta en vielä hallitse näitä bloggerin kuvanlisäyskikkoja, olkoon nyt sitten näin.

Sain ompelukoneen jo muutama viikko sitten, mutta kirjontaohjelma, mikä vapauttaa käyttämään mitä tahansa kuvaa kirjontakuvana saapui vasta toissapäivänä. Tapani mukaan päädyin aloittamaan opettelun vaikeimmasta mahdollisesta, eli valokuvasta ja vieläpä elukasta. En ole lopputulokseen kovin tyytyväinen, lähinnä värien osalta. Ohjelma kyllä valitsi paremmin toisiinsa sointuvat värit, mutta käytti (mielestäni) omituisia vaaleanpunaisia ja mintunvihreitä, enkä suostunut käyttämään suositeltuja. Olisi pitänyt uskoa vaan. Kone ruksutti kuvaa kolme tuntia, kuva on noin postikortin kokoinen.

Tämän tein äsken, kun olin jo lähes kiukustunut ja tuskastunut siihen, ettei kaikki toimi tai onnistu HETI kuin ammattilaiselta konsanaan. Yritin jo eilen illalla kirjoa tätä kuvaa vanhaan punaiseen t-paitaani, mutta päädyin saamaan paitaan vain reiän. Jotain opittavaa siinäkin. Todella venyvään kankaaseen täytynee jatkossa liimata taakse paksu tukikangas pois revittävän sijasta. Tiedostan asian, että valitettavasti aku- tai repelaukkuja tai -pusseja ei voi tekijänoikeuksiin vedoten juurikaan myydä eteenpäin. Harmi. Tykkään kuvasta paljonkin.

Plaapussi syntyi päläpussin pikkusiskoksi. Ei ehkä ihan isosiskonsa veroinen mielenkiintoisuudessa, mutta tykkään kuitenkin tästäkin. Kankaana on käytetty jotain Eurokankaan poistoalennuksessa ollutta verhoilukangasta, eli on aika jäykkää materiaalia. Neppari jälleen kiinnittämässä. Ensi viikon tehtäväksi otan etsiä kaupasta pieniä magneetin paloja, mitkä voisi ommella kankaan sisälle pussin suuhun. Näin kiinnitysmekanismi ei vahingossakaan naarmuta esimerkiksi puhelimen näyttöä.

Päläpussi!

Oli missio suunnitella ja valmistaa joku pieni, suhteellisen halpa ja nopeatekoinen tuote. Kännykkäpussi tuli ensimmäisenä mieleen. Nopeatekoiseksi tätä ei voine kehua, kone ruksutti kirjottuja tekstejä 1,5h! Olen itse asiassa tästä aika ylpeä. 

Pussukka kiinnittyy nepparilla ja vuorikangas on tuota samaa mustaa villakangasta.

Uutta pukkaa

Sain ompelukoneen jo keskiviikkona ja innosta pinkeänä lähdinkin hakemaan sitä heti kun puhelu tuli.Valtaisien, ehkä jopa hieman yliampuvien kirosanaryöppyjen saattelemana sain kaikki osat siitä jopa toimimaan viimein torstai-iltana. Kirjontalaite on erillinen osa, mikä liitetään johdoilla ompelukoneeseen sekä läppäriin. Ohjelma mikä piti asentaa tietokoneelle oli sen verran vanha, ettei suostunut tuntemaan Windows 7:ää. Netistä löytyi ajureita kyllä, mutta ei vaan mennyt mikään niin kuin ohjeissa sanottiin. No, onnistuipa lopulta.

Ensimmäinen työ, minkä tein tuikulla koneella on tämä laukku. Olin saanut ehdotuksia, että tekisin vetoketjulla suljettavia laukkuja, mikä on omastakin mielestä aika järkevä suljentamekanismi. Kirjoin koneella laukun molemmille puolille alanurkkaan tribaalikuvion ja käytin samaa tribaalia kutistettuna kantohihnojen kiinnityskohdissa. Vetskari on laukussa epäsymmetrisessä paikassa ihan tarkoituksella ;). Sisällä on vuorikankaana samaa kirkkaan väristä kukkakangasta, mitä olin käyttänyt aiemminkin mustan laukun koristeena. Vetoketjutaskuja on ulkopuolella takana ja sisällä toisella seinämällä. Lisäksi sisällä yksi avotasku ja jälleen nauha+lukko, mihin avainnipun esimerkiksi saa kiinni.

Muistakaa (tai tietäkää ainakin tästä eteenpäin), että kaikki aikaansaannokseni, mitkä ei ole mennyt suoraan jollekin asiakkaalle, ovat myytävänä! Nettisivujani odotellessa, ottakaa rohkeasti yhteyttä sähköpostitse, jos ihastutte erityisesti johonkin malliin.

Alla kuva iki-ikiomasta työpisteestäni, mihin kuuluu ompelukone, saumuri ja magneettitaulu/kello, johon voin kerätä tärkeän näköisiä papereita uskottavuutta tuomaan.

Ja kuten mainitsin viime kerralla, olen perustanut toiminimen, Kellis. Piirtelin yksi ilta viikolla DrawPlussalla logoa ja tällainen tuli. Kertokaa tykkäättekö!

Pistin firman pystyyn

Voi jeh, nyt siitä on tullut totta; perustin oman toiminimen ja kohta nämä kaikki kivat laukut ja mekot voivat olla juuri sinun! Y-tunnus jo löytyy, mutta nimeä ei ole vielä ehditty rekisteröimään, se todennäköisesti tapahtuu tällä viikolla. Ja mikäs muukaan se olisi nimeltään, kuin Kellis. Voit käydä katsomassa keskeneräisiä virallisia sivuja/nettikauppaa osoitteessa www.kellis.fi  ja voit myös liittyä facebookissa nimeänsä kantavaan ryhmään.

Toinen odotettava ilon aihe tällä viikolla on parin päivän sisällä saapuva uusi ompelukone! Ai-van mahtavaa. Tilasin eilen Itäkeskuksessa sijaitsevasta ompelukonekaupasta Bernina Aurora 450:n kirjontalaitteella ja vielä kaiken kukkuraksi kirjontaohjelman (joka ei muuten ollut ihan halpa!), jolla voin periaatteessa muuttaa minkä tahanasa .jpg-kuvan kirjontakuvioksi. Uskoisin tämänkin lisäävän tuotteideni tulevaa myyntiä jonkin verran, saahan asiakas pukineensa millä tahansa haluamallaan kuvalla. Ihan varmasti tulen hehkuttamaan ostostani vielä tällä viikolla, kuvien kera.

Olen jatkanut tänään tämänhetkistä ikuisuusprojektiani, isoa läppärilaukkua. Kyllä voi vastustaa! Jos tekeminen ei helpotu yhtään tehokkaammalla koneella loppuviikosta, niin heitän nurkkaan ja kumitan artikkelin pois tuotelistaltani! Materiaalia on kulunut aivan tuhottomasti, josta johtuen laukku painaa varsin rutosti ja on vaikea käsitellä ompelukoneessa. Vanha Brother-koneeni kai muutenkin vetelee jo viimeisiään, eikä vaan yksinkertaisesti suostu käsittelemään paksuja materiaaleja. Työtunnit ja materiaalit yhteenlaskien ja lisäten muut kulut ja verot, laukusta taitaisi tulla niin kallis, ettei sitä ostaisi kukaan. Taidan pysytellä jatkossa hieman pienemmissä ja yksinkertaisemmissa malleissa. Kuvaan tämänkin projektin joskus tulevaisuudessa sen valmistuttua.

Polttarit!

Vietimme 2 viikkoa sitten ystäväni Marikan polttareita kuumana kesäpäivänä Seinäjoella. Oltiin etukäteen suunnitteluporukalla päättäneet päivän teemaksi 50-luvun; luonnollisesti puettiin juhlakalu kellomekkoon, mutta myös muiden oli mahdollista, ja jopa suotavaa pukeutua ajan henkeen sopivasti. Ompelin alla olevissa kuvissa esiintyvät mekot, Marika vihreässä mekossaan. Allekirjoittanut punaisessani. Myöskin tämä "asiakas" on jälkeenpäin tehnyt selväksi tykkäävänsä uudesta mekostaan aivan kauhian palio. Kivaa tehdä ihmisiä onnelliseksi :D!

Kädessä ei tokikaan ollut olut- tai siiderituoppi. Missiona oli saada myytyä mansikoita kermavaahdolla tai ilman. Pohjakassa, millä marjat ja kerma ostettiin oli kerääntynyt pariskunnan omasta yhteisestä kolikkokiposta, mikä oli jaettu tasan ja diili-henkisesti molempien osapuolten täytyi saada kartutettua omissa polttareissaan omia kassojaan mahdollisimman suureksi :).

Mittatilausmekkosta

Tein viikonloppureissun Vantaalta Tampereelle. Kävin tekemässä pienet mittamuutokset ystäväni hääpukuun ja vein tekemäni kellomekon samaisen kaverin ystävälle, johon olin tutustunut polttareissa ja joka siellä tilasi mekon itselleen. Olin valinnut mekon ompelupäiväksi historian kuumimman päivän! Nestehukka varmaan oli aika lähellä.. Pienillä muutoksilla mekko istui Outin päälle kuin hansikas ja uusi omistaja tuntui olevan tyytyväinen. Aivan loistavaa mallityöskentelyäkin!

Kiitos Marika ja Outi, oli aivan älyttömän hauska viikonloppu!